Talvipäivä on lyhyt joulukuun puolivälissä. Edeltäneen päivän kevyt lumisade on koristellut maiseman valkoiseksi, mikä tuo valoa myös pilvisen taivaan alle. Tyynen yön jälkeen kosteana satanut lumi koristaa mukavasti puiden latvuksia.
Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistossa tunnelma on talvinen. Lunta on niin niukasti, ettei se vaikeuta liikkumista kävellen. Katikankanjonin jyrkät rinteet ovat kuitenkin petollisen liukkaat ohuen lumikerroksen alla.
Märän alkutalven ansiosta Katikanluomassa on runsaasti vettä. Vauhdikas virtaus ja pakkasen niukkuus on hillinnyt jäiden muodostumista. Jäätä löytyy ainoastaan luoman suojaisimmista poukamista.
Kanjonin pohjalla kiirehtivä vesi on roiskuessaan koristellut kiviä ja puita hienoilla jäämuodostumilla. Vaikka luomassa virtaava vesi näyttää paikoin lähes mustalta, jää loistaa parhaimmillaan kuin kristalli.
Veden kohina ja heräävän tuulen humina ovat lähes ainoita ääniä kanjonin pohjalla. Metsälinnut viettävät talvista hiljaiseloa. Iltapäivän hämärtyessä korva ei tavoita edes palokärkeä, käpytikkaa tai metsätiaisia.
Reipas kävely kanjonin rinteillä ja rannoilla herättää nälän. Luoman kohinaa voi kuunnella myös kanjonin laidalla sijaitsevalla laavulla. Kohinan kuuleminen voi vaatia korvien virittämistä veden solinan taajuudelle, sillä lämpöä ja kahvia lupaavan nuotion rätinä vie helposti kaiken huomion.
Eväiden syönnin jälkeen laavulta lähtee liikkeelle kuin uusi ihminen. Pimentynyt talvi-ilta tarjoaa mahdollisuuden käydä tutkimassa kanjonin tunnelmaa otsalampun valoissa. Tänne täytyy palata uudelleen.
Virtaavat vedet elävöittävät syksyistä luontoa. Erityisen kiehtovaa on katsella liikkuvaa vettä ja kuunnella sen luomaa äänimaisemaa. Kauhajoen kansalaisopiston kurssi vie tutustumaan kansallispuistoihin. Kauhaneva-Pohjankankaan kansallispuiston laidalla voi sukeltaa virtavesien maailmaan.
Katikankanjonin maisemiin on aiempaa helpompi tutustua, sillä Katikanluoman ympärille on rakentumassa hieno polku. Tällä hetkellä reitti on merkitty punaisilla - pieni osuus myös keltaisilla - nauhoilla.
Polku sukeltaa tasaiselta kankaalta alas Katikanluoman varteen, jossa uusi silta auttaa retkeilijän luoman toiselle rannalle. Hyvällä tuurilla sillalta voi nähdä muuttomatkalla olevan koskikaran. Polku seuraa hetken luomaa ja nousee jälleen kankaan laidalle. Alaspäin lähdetään laskeutumaan kapeaa harjannetta. Jyrkimmässä kohdassa laskeutumista helpottaa köysikaide, josta on helppo ottaa tukea.
Katikankanjonin perinteinen nähtävyys, Kolmentuulenlakki, on uuden polun kääntöpaikka. Paluumatkan voi tehdä hieman tasaisempaa reittiä luomanvartta kävellen. Kanjonin järeät kuuset, lahopuut, sienet ja käävät sekä jäkälät ja sammalet tuovat kanjoniin hienoja yksityiskohtia - virtaavan veden rinnalle.
Katikankanjonin polun varrelle on noussut uusi laavu, jonka viereen rakennetaan vielä puuliiteri. Kanjonin laidalla keikkuvalle laavulle
kuuluu alhaalta rauhoittava kohina. Syksyn sateet ovat vahvistaneet virtaavan veden kohinaa. Alhaalla luoman varrella äänimaisema on vielä jämäkämpi.
Piilopuro nousee pintaan Kauhanevan suuren suolakeuden länsilaidalla. Viileän toukokuun tahdissa suo on herännyt verkkaisesti kevääseen. Sammaliin painuva askel kohtaa hieman syvemmällä tukevasti jäässä olevan turpeen. Katikanluoma aloittaa matkansa routaisten kermien lomasta.
Kevään tulvat jäivät vaatimattomiksi vähälumisen talven ja kuivan kevään jälkeen. Toukokuun lopulla veden kevätkiireet ovat tasoittuneet. Pienen koskipaikan alla akanvirran pyörteet tarjoavat pienille vaahtolautoille kunniakierroksia.
Katikankanjonin kuusikon varjoissa tunnelma on odottava. Veden niukkuus ja säiden viileys on hillinnyt kasvillisuuden heräämistä.
Toukokuun viimeisenä päivänä kasvit ovat selvästi myöhässä
edeltävien keväiden aikatauluun verrattuna.
Metsässä näkyy vain vähän uusia versoja tai auenneita silmuja. Rantojen rehevistä saniaisista muistuttavat vain edellisen kesän lakastuneet lehdet.
Menneestä suuruudesta kertovat myös kaatuneet puut. Lahopuu on toisaalta myös uuden elämän avain. Lahopuun runsaus tuo kanjoniin arvokasta lajistoa: sammalia, sieniä, kääpiä ja hyönteisiä.
Maalla puut lahoavat vääjäämätöntä tahtia, mutta Katikanluoma tarjoaa sortuneille puille turvaa. Veden alle päätynyt puu säilyy ennallaan jopa satoja vuosia. Vuosikymmenien jälkeen vedestä nostettu puu voi näyttää vain hetki sitten veteen päätyneeltä.
Ryteikköiseltä näyttävä maisema tarjoaa myös suojaa. Kaatuneiden kuusien lomasta kuuluu voimakasta laulua. Latvustoissa laulavat mustarastas, peipot ja vihervarpuset jäävät toiseksi. Lähikuusten juurella hiipivä pyy ei edes yritä kilpailla laulajan kanssa.
Kuuntele Katikankanjonin kevättä:
Kuusenjuurakoiden ympärillä vilahtaa pieni ruskea lintu pyrstö pystyssä; peukaloinen on varannut juurakon pesäpaikakseen. Katikanluomassa solisevan veden säestämä peukaloisen laulu kuvaa hienosti kanjonin keväistä tunnelmaa. Lähestyvästä kesästä kertovat kolme hyttystä, vai lienevätkö nekin vielä talvisääskien sukua.
Joulukuun alkupuoli on tarjonnut hienoja ulkoilumahdollisuuksia. Pikkupakkanen ja tyyni sää on innostanut liikkeelle luontoon.
Lauhanvuoren ja Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoissa maisema on kauniin luminen. Lunta on kuitenkin niin vähän, että kävely on paras liikkumismuoto.
Lauhanvuorella retkeilijät kohtaavat remontin jäljet. Kansallispuiston retkeilypalveluita ollaan kehittämässä, mikä vaikeuttaa tilapäisesti reiteillä liikkumista.
Spitaalijärven ja Kivijadan välisen reitin pitkoksia korvataan sorastuksella. Soran levittäminen on aloitettu Spitaalijärven suunnalta. Samalla on korjattu järven nuotiopaikan polkua entistä helpommin kuljettavaksi. Spitaalijärven keittokatos on purettu, sillä paikalle rakennetaan isompi katos ensi kesään mennessä.
Kivijadan kiertävän Pirunkierroksen varteen on noussut uusi laavu Leikkistenkankaalle. Laavussa on puulattia, joten katon alla voi ottaa vaikka päivänokoset.
Laavu ei ole vielä lopullisessa asennossa ja nuotiopaikka valmistuu myöhemmin. Laavu tavallaan korvaa Ahvenlammilla sijainneen nuotiopaikan - puusee ja puuvarasto ovat jo muuttaneet uuteen paikkaan.
Pirunkierros on merkitty punaisella kuitunauhalla näkötornin ja Spitaalijärven välillä kiertävän Terassikierroksen tavoin. Molempia polkuja on vielä kuljettu vähän, joten polku-ura on heikko.
Tulevana vuotena muutoksia tapahtuu myös Lauhanvuoren kämppämaisemissa. Näkyvä muutos on myös metsäpeurojen muuttaminen kansallispuiston maisemiin.
Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistossa on uudistettu näkötorni vanhalle perustalle. Aidosti uutta on tulossa kansallispuiston uusimpaan osaan: Katikankanjonin maisemiin nousee ensi vuonna uusi laavu ja luontopolku.
Eteläisen Pohjanmaan ja Satakunnan rajoilla sijaitsevissa kansallispuistoissa tehtävä työ monipuolistaa kohteiden antia retkeilijöille. Samalla ne palvelevat alueen hakeutumista osaksi Geopark-verkostoa.
Lämmin ja kuiva syksy on suosinut luonnossa liikkumista. Lokakuun lopulla syksyn lehdet kahisevat mukavasti jalkojen alla. Tasaisella kankaalla kulkeva polku asettuu jyrkän rinteen laidalle. Alhaalta kuuluu vaimea kohina.
Kauhaneva-Pohjankankaan kansallispuiston luoteisella kulmalla tunnelma on odottava. Kapeilla harjuselänteillä ja jyrkissä rinteissä kävellessä huomio keskittyy liikkumiseen ja tasapainon säilyttämiseen. Kuivat lehdet ja sammalet antavat uskoa pystyssä pysymiseen. Katikankanjonin pohjalla on sopiva hetki pysähtyä kuuntelemaan.
Sateiden vähäisyys on jättänyt jälkensä maisemaan. Katikanluomassa vesi virtaa verkkaisesti. Kauhaneva ruokkii luomaa kuivempaankin aikaan, mutta syyssateiden niukkuus hillitsee virtaa.
Luoma kulkee pitkiä matkoja äänettömästi, mutta kivien lomassa vesi lorisee, solisee, kohisee. Äänen sävyyn vaikuttaa kivien määrä ja asento sekä luoman lasketteleman rinteen jyrkkyys. Veden ääni elää koko ajan virran tahdissa. Pakkasyön jälkeen kanjonin pohjalla on viileää. Kivien kylkeen roiskunut vesi on paikoin jäätynyt ohueksi jääkerrokseksi ja jääpuikoiksi.
Vesi hallitsee äänimaisemaa kanjonin pohjalla. Jyrkät rinteet suodattavat tehokkaasti kauempaa kuuluvia ääniä. Suurin osa lähimetsän asukkaista viettää keskipäivällä hiljaiseloa. Ainoastaan käpytikka ilmoittaa olevansa paikalla pajatöiden lomassa.
Kevät laittaa lumet liikkeelle. Kauhanevan lumet hupenivat nopeasti maalis-huhtikuun vaihteessa. Vedet virtaavat vedenjakajan laajalta nevalta moneen suuntaan. Komeimmat jäähyväiset kansallispuistolle vedet jättävät Katikan kanjonissa.
Kauhanevalta Katikanluomaan päätyneet vedet laskeutuvat vauhdikkaasti Katikan kanjonin uumeniin. Lyhyellä matkalla luoma putoaa toistakymmentä metriä alemmas. Kevättulvan aikaan vesi kohisee kivien lomassa äänekkäästi ennen matkanteon tasaantumista.
Kanjonia ympäröiviltä kankailta lumet ovat sulaneet suurimmaksi osaksi huhtikuun ensimmäisen viikon aikana. Sen sijaan kanjonin pohjalla märkä lumivaippa peittää varvikkoa. Jyrkkiä rinteitä laskeutuu luomaan pienempiä luomia ja satunnaisia sulamisvirtoja.
Kanjonin varjoissa maisemaa hallitsevat suuret kuuset. Vuosien saatossa
monet puut ovat kaatuneet ja lahonneet muodostaen otollisen asuinpaikan
monille kääville, jäkälille ja sammalille. Äkkiseltään maisema voi
näyttää ryteikköiseltä, mutta se turvaa lajien runsauden.
