Lunta ja lumikenkiä Lauhanvuorella

Uusi vuosi alkoi Lauhanvuoren kansallispuistossa juhlallisesti. Etenkin Lauhanvuoren korkeimmalla paikalla märkänä satanut lumi tarttui tiukasti puiden latvoihin ja koristeli maiseman lumiseksi satumetsäksi. Useamman lumisateen jälkeen lunta on Lauhanvuoren parhailla paikoilla liki 40 senttiä.

Useamman vähälumisen talven jälkeen luminen maisema houkuttelee ulkoilemaan. Perinteisen hiihtämisen sijaan liikkeelle voi lähteä lumikengillä. Osa kävijöistä tyytyy tavalliseen kävelyyn, mutta lumikengillä pääsee liikkumaan paljon laajemmin, eikä ole riippuvainen valmiista urista. Taikapolku pääsi nauttimaan lumikengillä liikkumisesta hyvässä seurassa heti vuoden alussa.

Lumikengillä liikkuminen on hiihtämistä helpompaa, sitä ei tarvitse opetella erikseen. Lumikengillä voi lähteä liikkeelle myös lasten kanssa, sillä ne tarjoavat uutuuden viehätystä ja odotuksia seikkailuista. Useimmat lumikenkien kokeilijat pääsevät liikkumisen rytmiin kiinni varsin helposti. Lisäksi sauvat helpottavat tasapainon säilyttämistä etenkin lumikenkäilyn alkumetreillä.

Lumikenkäretki alkaa varusteiden säätämisellä. Lumikenkien mallin mukaan niihin haetaan sopivat säädöt eli siteet sovitetaan omiin kenkiin sopiviksi. Lisäksi valitaan oikean mittaiset sauvat. Lumikengistä on olemassa erilaisia malleja erilaisiin olosuhteisiin mutta perusmalleilla pärjää pitkälle. Porukalla liikuttaessa kävelyn raskautta voi säätää valitsemalla paikan jonossa. Umpihangessa uraa aukaisevalla kävelijällä on raskain työ - ja tehokkain kuntoilu.

Lumikenkiin saa parhaiten tuntumaa, kun aloittaa kävelyn tampatulla pohjalla. Sopivan tyylin löydyttyä on helppo siirtyä hakemaan haasteita syvemmästä lumesta, rinteistä tai muuten haastavammasta maastosta. Lumikengillä pääsee liikkumaan melko helposti sellaisessa maastossa, missä sukset olisivat toivottomat kulkuvälineet.

Lauhanvuoren kansallispuistossa lumikenkäretken lähtöpisteiksi sopivat näkötornin ja Spitaalijärven parkkipaikat. Nuotiopaikat muodostavat retkille hyviä kiintopisteitä, mutta niille voi kulkea hieman suoremman tai reilusti pidemmän reitin kautta. Pidemmän retken tavoitteeksi voi ottaa esimerkiksi Lauhan tai Kärkikeitaan kämpän pihapiirin tai Lohiluoman maisemat.

Lumikengät ovat sikäli helppo retkeilyväline, että niillä voi lähteä liikkeelle lumiseen maastoon kaikkialla. Eteläiseltä Pohjanmaalta löytyy Lauhanvuoren lisäksi muitakin valloittamisen arvoisia lumikenkäilykohteita.

Lumikengillä liikkuminen avaa luontoon uusia näkökulmia. Jotain perinteistäkin kannattaa retkellä kuitenkin säilyttää eli eväät. Nuotiolla hieman savustetut vaatteet tuovat tunnelmaa. Makkaran, tikkupullan, nokipannukahvin, vaahtokarkin tai hieman terveellisempien eväiden ansiosta retkestä jää mukava muisto. Mikäli haluaa retkeillä pitkän kaavan mukaan, niin Lauhanvuoren kansallispuistosta on hyvä jatkaa rentoutumaan Lauhansarven luontomatkailukeskuksen ravintolaan, saunaan tai huviloihin.

Lauhanvuori syksyn ja talven rajoilla

Syksy on jatkunut pitkään Lauhanvuoren kansallispuistossa. Viime vuosien tapaan talven merkit ovat näyttäytyneet kansallispuiston maisemissa vain pikaisesti.  Lyhyet välähdykset ovat kuin muistuttaneet, että tähän aikaan vuodesta maisemaa voisivat hallita myös lumi ja jää.

Syksyn parhaiden sadepäivien jälkeen Lauhanvuoren rinteillä on ollut lunta 15 senttiä. Hiihtoharrastuksen innokkaat tukijoukot ehtivät jopa pohjustamaan latu-uria moottorikelkalla. Kaikkein nopeimmat ehtivät hiihtää muutaman kilometrin kansallispuiston tie- ja polkupohjilla.

Ensimmäisten lumien aikaan syksyn vaikutus on vielä vahva. Vaikka mittari on aavistuksen pakkasen puolella, metsässä liikkuu hämähäkkejä ja talvisääskiä. Sen sijaan lumen pinnalta löytyvä metsälude näyttää elottomalta.

Sumuisen kostealla säällä maisema on harmaa. Metsän kirkkaimmat väriläiskät löytyvät pökkelön kyljessä kasvavista keltaisista sienistä. Syksyn viimeiset ruskalehdet koristavat lumen pintaa puolukoiden rinnalla.

Lumi vetäytyi nopeasti Lauhanvuoren maisemista lounaisen henkäyksen puhaltaessa maiseman yli. Lämmin vesisade sulattaa lumet ja Spitaalijärven jäät. Kuivajärvellä vedenpinta nousee sopivasti peittäen pohjan hiekkakivet ohuen vesipeiton alle.

Lohiluoman sorapohjilla kutevat tammukat nauttivat luoman reippaasta virtauksesta. Marraskuisen päivän hämäryydessä purojen elämä näyttää yllättävän vauhdikkaalta. Kalojen elämä on kutuajan ulkopuolella kovin näkymätöntä, ainakin satunnaisesti puronvarren liikkuvan retkeilijän silmin katsottuna.

Lauhanvuoren syksyssä voi päästä nauttimaan aivan erilaisista tunnelmista, vaikka retkillä olisi väliä vain muutama päivä.
Talvinen maisema vaihtuu nopeasti sumuiseen kosteuteen ja kevyeen syyssäähän - tai toisin päin.

Vähäinen lumikerros ei haittaa metsissä liikkumista kävellen. Sen sijaan hiihtämiseen ja lumikengillä liikkumiseen tarvitaan enemmän pehmustetta varvikon peitoksi.

Talven verkkainen saapuminen jatkaa patikointikautta. Lauhanvuoren antoisat reitit ja uudet rakenteet palvelevat retkeilijöitä mukavasti. Valmiit reitit ja kartoista löytyvät polut tarjoavat paljon erilaisia mahdollisuuksia ulkoilusta nauttimiseen.

Syksyisessä luonnossa on monesti hieno tunnelma, vaikka kevään ja kesän tunnelmat ja sävyt puuttuvat. Luonto on hiljaisempi mutta ilma on raikasta. Syyskelit tarjoavat usein hienot edellytykset pitempiin kierroksiin kansallispuiston maisemissa. Kunhan eväät ovat kunnossa. 

Katikankanjonin poluilla

Virtaavat vedet elävöittävät syksyistä luontoa. Erityisen kiehtovaa on katsella liikkuvaa vettä ja kuunnella sen luomaa äänimaisemaa. Kauhajoen kansalaisopiston kurssi vie tutustumaan kansallispuistoihin. Kauhaneva-Pohjankankaan kansallispuiston laidalla voi sukeltaa virtavesien maailmaan.

Katikankanjonin maisemiin on aiempaa helpompi tutustua, sillä Katikanluoman ympärille on rakentumassa hieno polku. Tällä hetkellä reitti on merkitty punaisilla - pieni osuus myös keltaisilla - nauhoilla.

Polku sukeltaa tasaiselta kankaalta alas Katikanluoman varteen, jossa uusi silta auttaa retkeilijän luoman toiselle rannalle. Hyvällä tuurilla sillalta voi nähdä muuttomatkalla olevan koskikaran. Polku seuraa hetken luomaa ja nousee jälleen kankaan laidalle. Alaspäin lähdetään laskeutumaan kapeaa harjannetta. Jyrkimmässä kohdassa laskeutumista helpottaa köysikaide, josta on helppo ottaa tukea.

Katikankanjonin perinteinen nähtävyys, Kolmentuulenlakki, on uuden polun kääntöpaikka. Paluumatkan voi tehdä hieman tasaisempaa reittiä luomanvartta kävellen. Kanjonin järeät kuuset, lahopuut, sienet ja käävät sekä jäkälät ja sammalet tuovat kanjoniin hienoja yksityiskohtia - virtaavan veden rinnalle.

Katikankanjonin polun varrelle on noussut uusi laavu, jonka viereen rakennetaan vielä puuliiteri. Kanjonin laidalla keikkuvalle laavulle kuuluu alhaalta rauhoittava kohina. Syksyn sateet ovat vahvistaneet virtaavan veden kohinaa. Alhaalla luoman varrella äänimaisema on vielä jämäkämpi.

 

Kauhaneva laskeutuu syysiltaan

Syyskuun alussa ilmassa on syksyn tuntu. Aurinkoisen päivän ilta houkuttaa Kauhanevalle ottamaan vastaan hämärän laskeutumista.

Kyrönkankaan kesätiellä on kevyt kävellä. Uusi lankkupolku nostaa kulkijat tulvien tavoittamattomiin  - ainakin suurimmaksi osaksi. Samalla lankkupolku muodostaa kesätielle esteettömän reitin suon eri puolilla sijaitsevien nuotiopaikkojen välille. Tällä hetkellä lankkupolun molemmissa päissä olevat sillat ovat vielä hieman kapeita leveimmille kulkuneuvoille, mutta korjaus on suunnitteilla.

Ilta suolla on hiljainen. Nevalla on äänessä muutama muuttomatkalla oleva niittykirvinen. Päivystävä korppi ja polunvarren käpytikka kuittaavat kulkijan nähdyksi. Kevyt tuuli heiluttaa hentoja saroja ja kuvioi Kauhalammin pintaa äänettömästi.

Iltakahdeksan aikoihin aurinko on valunut lähelle horisonttia. Muuttohaukka hakee yöpymispaikkaa suon laidalta. Suon hiljaisuus rikkoutuu, kun idän puolelta alkaa kuulua lähestyviä ääniä.

Pian suon ylle ilmaantuu vilkkaasti juttelevia kurkiparvia. Muutama kurkiperhe kulkee vielä omaan tahtiinsa. Karvian viljelyksillä ruokailleet kurjet löytävät yöpaikkansa Kauhanevan allikkoalueiden etäläpuoliselta nevalta.

Äänekkäitä ovat myös nevalta yöpymispaikkaa hakevat joutsenet. Muutaman perheparven lisäksi suolle saapuu yksittäisiä pareja. Liian lähelle laskeutuvat joutsenet herättävät kiivaan keskustelun. Allikoiden reunoilta möykkää kommentoivat muutama sinisorsa ja yksittäinen tavi.

Aurinko vaihtaa päivystysvuoroa kuun kanssa hieman ennen yhdeksää. Länsitaivaan punertaessa kaakon kulmalta nousee lämpimän sävyinen täysikuu. Auringon voiman hiipuessa kuu piirtää Kauhalammin pintaan komean sillan.

Kauhalammin laituri on palvellut hetkeä aiemmin illan viimeistä uimaria. Tyynen illan hämärtyessä laiturilta kelpaa seurata valon hiipumista varjoiksi samalla kun tähdet nousevat esiin tummuvalla taivaankannella. Lehtokurppa lentää äänettömästi Kauhalammin yli, mutta laulujoutsenilla riittää juttua pitkälle yöhön.

Lauhanvuoren uusilla poluilla

Elokuun lopulla kesä on kääntymässä syksyyn. Lauhanvuoren kansallispuiston reitit ovat valmiina uusiin retkiin.

Alkuvuoden aikana Lauhanvuorella on tehty ahkerasti töitä retkeilymahdollisuuksien parantamiseksi. Spitaalijärvelle on noussut suuri keittokatos ja Kivijadan tuntumaan uusi laavupaikka.

Syksyn retkien kannalta tärkeä työvaihe on ollut polkujen kunnostaminen. Lauhan klassikkoreitti näkötornilta Kivijadalle on nyt erinomaisessa kunnossa.

Klassikon varrella pääsee tutustumaan vaivattomasti Lauhanvuoren keskeisiin elementteihin, muun muassa jääkauden merkkeihin, lähteisiin ja puroihin, erilaisiin soihin sekä kivipeltoon.

Polulla on helppo kulkea matalallakin askeleella, joten reitti tai sen osat sopivat myös lasten käveltäväksi. Klassikon lähes seitsemän kilometrin matkalla jalan alle jää vain muutama metri hieman kivisempää tai juurisempaa alustaa.

Lauhan klassikolla pääsee kävelemään monipuolisesti erilaisilla alustoilla. Spitaalijärven ja Kivijadan välillä märimmät suokohdat ylitetään pitkoksilla, jotka ovat saaneet paikoin lisää leveyttä.

Hieman kuivemmissa kohdissa osa vanhoista pitkoksista on korvattu sorastuksella. Kävellessä uudet sorastukset tuntuvat melko kovilta, eivätkä ne ole vielä ensimmäisen kesän aikana asettuneet kunnolla maisemaan. Aika korjaa kuitenkin tilanteen.

Miellyttävin kävelyalusta on aito ja alkuperäinen kangaspolku, joka on usein männyistä varisseen neulasmaton pinnoittama. Luontainen polkupohja on sopivan joustava ja pehmeä, joten herkemmätkin jalat pitävät luontaisella kangaspolulla kävelemisestä.

Näkötornilta Kivijadalle vievä klassikkoreitti on niin kutsuttu janareitti eli polku vie pisteestä toiseen. Lähtöpaikalle palaaminen vaatii kyydin tai paluumatkan kävellen.

Lauhanvuoren uusimmista reiteistä löytyy myös uusia ympyrälenkkejä, jotka palaavat lähtöpaikalle. Terassikierroksella ja Pirunkierroksella on liikkunut niin vähän retkeilijöitä, että niillä pääsee kävelemään osin sammaleen ja jäkälän peittämällä polulla. Vähäinen käyttö ei ole vielä kuluttanut polkuja paljaiksi.

Terassikierros vie näkötornilta Kaivolammin kautta Spitaalijärvelle ja takaisin tornille. Kierroksen maisemat muodostuvat erilaisista mäntykankaista helppokulkuisessa rinnemaastossa. Maaston muodot ja luontainen polkupohja antavat reitillä mukavan kävelykokemuksen.

Pirunkierros pyörähtää Lauhanvuoren lounaiskulmalla sijaitsevan Kivijadan ympäri. Kivijadan ylityksen lisäksi reitille tuovat vaihtelua muutama pikkusuo sekä uusi laavupaikka. Reitin varrella on lyhyiden pitkospätkien ja uusien sorastuksien lisäksi pitkästi luontaista polkupohjaa.

Hienoja reittejä syksyn ulkoiluun kaikki. Onnistuneen retken varmistavat hyvä retkiseura ja maukkaat eväät.

Lauhanvuoren hiekkakiven lomassa

Lauhanvuoren kansallispuistossa on monia geologisia erikoisuuksia. Jääkaudet ovat jättäneet paljon merkkejä Lauhanvuoren rinteille, mutta alueelta löytyy myös vanhempaa geologista historiaa.

Hiekkakivi on yksi Lauhanvuoren erikoisuuksista. Lauhanvuoren alla oleva yhtenäinen hiekkakivilaatta näkyy maisemassa monin tavoin. 

Peruskallioon verrattuna hiekkakivi on nuorta kiveä, mutta elollisen elämän mittakaavassa 500 miljoonaa vuotta on kovin pitkä aika.

Parhaiten hiekkakivi näkyy Lauhanvuoren Kivijatalla. Laaja kivipelto on muodostunut hiekkakivisen laatan reunalle paikallisesta kivestä. Esimerkiksi Kristiinankaupungin Pyhävuoren laaja ja näyttävä kivipelto sisältää monenlaista kiveä.

Hiekkakivi on väriltään vaaleanruskeaa. Kivijatan yleisilme on kuitenkin tummanharmaa, sillä kivien pintaa värittävät erilaiset jäkälät. Karu ja kuiva kivipelto on säilyttänyt avoimuutensa viimeisimmän jääkauden jälkeiset vuosituhannet. Kasvillisuus valloittaa Kivijatan laitoja hyvin hitaasti.

Kivijatan lisäksi Lauhanvuoren kansallispuisto on tunnettu lähteistään. Muutamassa paikassa hiekkakivi elävöittää lähdepurojen alkumatkaa.

Hiekkakivilohkareiden lomasta maanpinnalle nouseva pohjavesi on tasaisen viileää. Valokuvissa kirkas vesi katoaa lähes näkymättömiin, ellei veden liike tai heijastus veden pinnasta paljasta todellisuutta.

Lähteet ja niiltä alkunsa saavat luomat elävöittävät Lauhanvuoren yleisilmeeltään karua ja kuivaa maisemaa. Näillä keitailla viihtyvät monet elinympäristönsä suhteen vaativat lajit. Kevään ensimmäisiin kukkijoihin kuuluu esimerkiksi kevätlinnunsilmä.