Lauhanvuoren hiekkakiven lomassa

Lauhanvuoren kansallispuistossa on monia geologisia erikoisuuksia. Jääkaudet ovat jättäneet paljon merkkejä Lauhanvuoren rinteille, mutta alueelta löytyy myös vanhempaa geologista historiaa.

Hiekkakivi on yksi Lauhanvuoren erikoisuuksista. Lauhanvuoren alla oleva yhtenäinen hiekkakivilaatta näkyy maisemassa monin tavoin. 

Peruskallioon verrattuna hiekkakivi on nuorta kiveä, mutta elollisen elämän mittakaavassa 500 miljoonaa vuotta on kovin pitkä aika.

Parhaiten hiekkakivi näkyy Lauhanvuoren Kivijatalla. Laaja kivipelto on muodostunut hiekkakivisen laatan reunalle paikallisesta kivestä. Esimerkiksi Kristiinankaupungin Pyhävuoren laaja ja näyttävä kivipelto sisältää monenlaista kiveä.

Hiekkakivi on väriltään vaaleanruskeaa. Kivijatan yleisilme on kuitenkin tummanharmaa, sillä kivien pintaa värittävät erilaiset jäkälät. Karu ja kuiva kivipelto on säilyttänyt avoimuutensa viimeisimmän jääkauden jälkeiset vuosituhannet. Kasvillisuus valloittaa Kivijatan laitoja hyvin hitaasti.

Kivijatan lisäksi Lauhanvuoren kansallispuisto on tunnettu lähteistään. Muutamassa paikassa hiekkakivi elävöittää lähdepurojen alkumatkaa.

Hiekkakivilohkareiden lomasta maanpinnalle nouseva pohjavesi on tasaisen viileää. Valokuvissa kirkas vesi katoaa lähes näkymättömiin, ellei veden liike tai heijastus veden pinnasta paljasta todellisuutta.

Lähteet ja niiltä alkunsa saavat luomat elävöittävät Lauhanvuoren yleisilmeeltään karua ja kuivaa maisemaa. Näillä keitailla viihtyvät monet elinympäristönsä suhteen vaativat lajit. Kevään ensimmäisiin kukkijoihin kuuluu esimerkiksi kevätlinnunsilmä.

Kevään odotusta Kivijadalla

Kevätpäiväntasauspäivä alkaa kylmänä. Lauhanvuoren kansallispuiston rinteillä pakkanen liikauttaa mittarin melkein kymmeneen asteeseen. Aikaisin nouseva aurinko pitää lämpömittarin töissä koko pitkän päivän ajan.

Kivijadan reunalta kuuluu yksittäisen teeren keväistä pulinaa. Kevään edistyessä soidinpulina nousee maiseman aamuiseksi peruselementiksi.

Teerikukko nousee Kivijadan reunapuihin ihmettelemään satunnaista kulkijaa. Lauhan kankailla pääsee harvemmin näkemään isoja teeriparvia. Muutaman linnut parviin törmää helpoimmin.

Tienpohjan kulkemattomalta lumelta löytyy teerikukon askelkuvioiden komeat kiemurat ja siipien roikotukset.
Maaliskuun lopulla soidintantereiden tosikoitokset lähestyvät hyvää vauhtia. Soiden perinteisillä areenoilla on pohjustettu tulevan kevään turnajaisia syksystä lähtien.

Kivijata henkii öistä kylmyyttä. Kiviä koristavat jäkälät ovat kuitenkin valmiina heräämään nopeasti kevään rientoihin. Lunta on vain kevyt kerros koristeeksi, joka sulaa ensimmäisenä suojapäivänä. Kenties heti huomenna keväisen lumisateen jälkeen.

Lumitalven alkua Lauhanvuorella

Lauhanvuoren maisemat ovat mukavan talviset helmikuun alussa, vaikka lumitalvi on tullut tänä vuonna verkkaisesti. Lunta ei ole vielä liikoja, mutta talvinen tunnelma on kohdallaan.

Tammikuussa ehdittiin nauttia komean kirpeästä pakkasjaksosta. Helmikuun alun lumisateen jälkeen rinteiltä löytyy kevyttä pakkaslunta kymmenestä viiteentoista senttiin. Pitkään aikaan ensimmäinen suojasää toi mukanaan Lauhanvuoren rinteille myös tiheän sumupilven.


Lumisimmat maisemat löytyvät Lauhanvuoren laelta. Puiden latvoja kuorruttaa sataneen lumen lisäksi sumuista kiinni jäätynyt kosteus.

Lumiriemujen harrastusmahdollisuudet ovat vielä rajalliset lumen niukkuuden vuoksi. Lauhanvuoren ladut on ajettu koneella, mutta etenkin lakialueen rehevillä metsäpohjilla varvut koristavat latuja. Paikoin myös kivet nousevat pintaan ladun kohdalla. Tasaisilla polkupohjilla latu on melko hyvässä kunnossa. Parhaita suksia kannattaa vielä säästää paremmille keleille, mutta hiihdon tunnelmasta pääsee nauttimaan, mikäli polte ladulle on kova.



















Lumen niukkuus antaa mahdollisuuden liikkua luonnossa moneen malliin. Poluilla on edelleen helppo patikoida jalkaisin, sillä lumen määrä ei juurikaan hidasta menoa. Lähinnä lumi lisää kävelyn tehokkuutta. Toisaalta lunta on riittävästi, jotta voi lähteä kokeilemaan lumikengillä kulkemista.