Lihansyöjiä ja villoja Lauhanvuoren alkukesässä

Kesäkuun puolivälissä tunnelma Lauhanvuoren kansallispuistossa on kesäinen. Kevään hento vihreys on vaihtunut kesän tummempiin sävyihin. Puronvarret ja lähteiköt ovat verhoutuneet rehevään kasvillisuuteen. Patikkapolun varresta löytyy monia mielenkiintoisia yksityiskohtia.

Klassikkoreitti Spitaalijärveltä Kivijadalle tarjoaa parastaan. Lauhankankaan vaihtuessa nevaksi askeleet kopisevat uusituilla pitkoksilla. Kengät pysyvät tuoreilla pitkoksilla tukevammin myös kostealla kelillä.

Metsä on keskipäivällä varsin hiljainen. Lintujen keväinen konsertti on vaimennut, kun monilla lajeilla on poikaset pesässä tai maastossa. Osa lintuemoista kantaa pesiin ruokaa kiivasta tahtia. Toiset emot pääsevät vähemmällä, kun poikaset etsivät ruokansa emo valvovan silmän alla.

Kesäkuun puolivälissä tupasvillojen valkoiset tähkät ovat hajoamassa ja siemenet lähdössä maailmalle. Ennallistetun suon valloittaneet villat saavat nevan näyttämään valkoiselta puuvillapellolta.

Synkän korven keskellä virtaavassa purossa kukkivat purolitukat valkoisin kukin. Kukat paljastavat luomien veden kumpuavan maan uumenista, sillä kasvi on vahvasti sidoksissa lähteisyyteen eli pintaan nouseviin pohjavesiin.

Lähteikön ja lähdepurojen ympärillä kukoistavat suuret saniaiset. Sopivan matalalta katsoessa saniaisten keskeltä löytyy suorastaan viidakkomainen tunnelma.

Lähteikköä reunustavan suon laidalla kukkivat kesän ensimmäiset kämmekät. Lauhanvuoren lähteikköjen vaikutuspiirissä kasvaa kalkkimaariankämmeköitä, kun karummissa suomaastoissa viihtyvät tavalliset maariankämmekät. Kämmeköiden vaihtelu on monimuotoista, joten eri lajien erottaminen vaatii hyvää perehtymistä aiheeseen. Sopivan kosteissa suonreunoissa kämmeköiden violetit kukat muodostavat suorastaan isompia kasvustoja.

Lihansyöjät vaanivat saalistaan pitkosten varrella. Kihokkien kosteilla helmillä koristellut lehdet odottavat hyönteisiä rahkasammalten hallitsemien mättäiden tuntumassa. Pitkoksen alle jäävässä allikossa hyönteisiä kyttäävät vesiherneen versot. Vesiherneen keltaiset kukatkin jäävät helposti huomaamatta allikon ohi kulkiessa.

Ihmisen kimppuun käyvät satunnaiset sääsket. Myöhemmin kesällä joukkoon liittyvät kärpäset ja paarmat, mutta onneksi niidenkin kanssa pärjää sopivalla asenteella.

Pahimman piinan voi välttää valitsemalla retken suunnan ja ajankohdan sopivasti. Sopivan viileä tai tuulinen sää hillitsee monien hyönteisten lentointoa. Esimerkiksi pahimpaan sääskiaikaan voi välttää kosteimpia soita. Monet keskikesän hyönteiset viihtyvät avoimessa maastossa.