Syyspäiväntasaus tarjosi kevyttä tihkusadetta. Luontoliikkujan syyslenkillä oli vuorossa syksyn kaukomatka eksoottiseen Merenkurkun saaristoon, joka kantaa nykyisin maailmanperintökohteen arvoa.

Saariston porteille saavuttaessa sade taukosi, joten Raippaluodon silta ylitettiin pilvipoutaisessa kelissä. Päivän varsinainen retkikohde löytyi Raippaluodon pohjoisosasta Björkön kylästä.

Näkötornin korkeuksista (22 metristä) aukeaa komea näkymä saaristoon. Erityisesti hyvin tornista erottuvat erikoiset pyykkilautamoreenit, jotka näkyvät jutun ensimmäisessä kuvassa.
Päivän patikointi eteni paikoin hyvinkin kivistä polkua Långgrundetin keittokatokselle. Pidempi patikointi kohti Panikea olisi vaatinut venekuljetuksen ja toisenkin.

Reilua marjasatoa kantavat pihlajat kuuluivat syksyn ruskaan valmistautuvan saariston väriläiskiin. Eksoottisimmat sävyt löytyivät pitkospuita lahottavista turkooseista sienistä.

Långgrundetin taukopaikalla on eväiden syönnin lomassa helppo tutkia tornista avautuvia maisemia hieman eri näkökulmasta. Päivän vitamiinit löytyvät samoilta jalansijoilta rantojen tyrnipensaista.
Evästauon aikana paikan yli lensi pari hienoa kurkiparvea, joissa oli lähes 300 lintua. Merenkurkun yli lentäneet ruotsalaiset kurjet olivat matkalla ruokailemaan Vaasan eteläpuolella sijaitsevan Söderfjärdenin meteoriittikraatterin pelloille.
Söderfjärden oli myös syyslenkin pysähdyspaikka paluumatkalla. Iltalennon aikana useampi tuhat kurkea siirtyi saariston yöpymispaikoille. Samalla luontoliikkujat pääsivät tutustumaan Meteoriihen antiin.
Matkalla Söderfjärdenille alkuillan ohjelmassa oli Raippaluodon siltakävely kevyessä tihkusateessa, joka oli viimein saavuttanut myös saariston. Kilometrin mittaisella sillalla noustaan yli 26 metriä merenpinnan yläpuolelle, joten sillalla päivystävät silakanonkijat tarvitsevat pitkät siimat ja lämpimät vaatteet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti