Pässilän luontopolulla

Luontoliikkujan syyslenkki teki kierroksen Pässilän luontopolulla Jurvan Tainuskylän ja Ilmajoen Kalajaisjärven välillä. Polku on osa Levannevan luonnonssuojelualueen kautta kulkevaa Kurjen kierrosta.


Pässilän  luontopolku on perinteinen jurvalaisten luontoretkikohde, joka on perustettu ennen eu-hankereittien tulvaa. Luontopolku on merkitty varsin hyvin, joten sillä on melko helppo pysyä.

Kurjen kierroksen läntinen lähtöpiste on Laihian Rajavuorella. Helpointa reitille on lähteä Levanevan Maalarinmaalta, Tainuksen Peräkylän tai Pässilän hiihtomajalta.

Pässilän maasto tuo hienoa vaihtelua Levanevalla isojen suoalueiden rinnalle. Pässilässä pääosissa on vaihtelevat metsät ja kalliot. Karuimmilla kallioilla kasvat hitaasti mittaa lisäävät männyt, mutta kallioiden juurella rehevöivät paikoin hyväkasvuiset kuusikot.

Äijän- ja Ämmänpellon kivipeltojen alla sijaitsee rehevä lehto. Kuivankin syksyn jälkeen vettä löytyy myös kallioilta valuvista muutamista puroista ja noroista. Rinteen jälkeen tasaantuva maasto kerää norojen vettä myös pieniin altaisiin, joista vesi voi jatkaa matkaa alempana sijaitsevalle suolle.

Vaikka Pässilän metsät ovat pääosin talouskäytössä, niin polun varressa on yllättävän hienoja metsänäkymiä etenkin Pässilän Sikakallion alapuolella kulkevalla polulla. Pieni osa Pässilän metsistä ja pienimuotoisista soista on kuitenkin suojelu.

Lokakuun puolivälissä polun varresta löytyy muutama syömäkelvoton sieni. Kuvamalliksi tällaisetkin lajit kelpaavat.


Muutama pieni rastasparvi kiertelee kankaita marjojen perässä. Aurinkoisen kankaanreunan puolukat ovat päässeet parhaan ikänsä ohi, mutta syötäväksi ne toki kelpaavat vielä pitkään.

Isomman saaliin perässä ovat jurvalaiset metsästäjät, jotka ovat aloittaneet syksyn hirvestyskautensa. Isompaa saalista odotellessa metsämetsämiehetkin ravitsevat itsensä nuotiomakkaroilla.

Valassaarten syksyä

Valassaaret edustaa Merenkurkun ulointa saaristoa Suomen ainoalla luontoon perustuvalla maailmaperintöalueella. Lokakuussa syksy on vahvasti läsnä päivien lipuessa verkkaisesti kohti talvea. Muutamaan päivään ulkosaaristossa sopii monenlaista keliä.

Valassaaret sijaitsee noin puolen tunnin venematkan päässä lähimmästä satamasta, joka on Raippaluodon Björköbyssä. Väylä Svedjehamnin satamasta Valassaarille pujottelee sataman edustalla hienojen pyykkilautamoreenien lomassa.

Valassaarten pääsaarella on monimuotoista luontoa. Saaren maisemiin voi tutustua noin kolmen kilometrin mittaisella luontopolulla.

Luontopolun varrella on kivisiä kanerva- ja katajanummia, reheviä lehtoja, sammaleisia suonotkoja ja suojaisia merenlahtia. Valassaarille on ehtinyt muodostua jo kunnon metsiä, vaikka saariston kovat olosuhteet ovat jättäneet jälkensä puihin.

Valassaariin liittyy paljon kulttuurihistoriaa. Majakka on saarten keskeinen nähtävyys. Alueen vedet ovat karikkoisia ja vaikeakulkuisia, joten majakka on tullut aikoinaan tositarpeeseen.

Sopivasta suunnasta puhaltava tuuli nostaa Valassaarten ulkorannoilla hienoja aaltoja. Vielä tuulen tyyntymisen jälkeen rantaan nousevat pitkään kelpo mainingit. Meren rauhoittuminen vaatii aikansa.

Karuilla rannoilla viihtyvät myös aidot ja alkuperäiset tyrnit. Tyrnejä on perinteisesti kerätty puristamalla marjoista mehu suoraan pulloon ilman marjojen poimimista.

 

Valassaarten lintuasema on erikoistunut syksyisin vaeltavien helmipöllöjen rengastamiseen. Helmipöllöjä pyydetään rengastettavaksi soittamalla helmipöllön soidinpuputusta. Ääntä katsomaan tulevat pöllöt päätyvät niitä varten viritettyihin lintuverkkoihin, jos osuvat oikeaan kohtaan. 

Verkoista poimitut helmipöllöt viedään lintuasemalle, jossa niille laitetaan yksilöllinen metallirengas. Pöllöjen ikä määritetään siipi- ja pyrstösulkien vähäisten sävyerojen perusteella. Lisäksi mitataan pöllöjen paino ja siipien pituus. Osa pöllöistä on valmiiksi rengastettu, joten niitä ei tarvitse rengastaa uudestaan; pelkkä renkaan tietojen lukeminen riittää. 

Pöllöjen pyynti onnistuu riittävän tyyninä ja kuivina öinä. Syksyn 2014 parhaana yönä lintuasemalla on saatu kiinni 35 ja toiseksi parhaana yönä 22 helmipöllöä. Tuulella tai sateella pöllöjen pyynti ei onnistu.

Lokakuun toisella viikolla kolmesta yöstä vain yksi antoi mahdollisuuden pöllöjen rengastamiseen. Silloin tuloksena oli neljä rengastusta ja kontrolli Ruotsissa rengastetusta helmipöllöstä.

Ruotsalainen pöllö ei välttämättä ole lentänyt kovin pitkää matkaa, sillä Merenkurkussa Suomen ja Ruotsin uloimpien saarien välinen etäisyys on runsaat 20 kilometriä. Ruotsin puolella lähin lintuasema on Holmön koillispuolella sijaitseva Stora Fjäderägg, jonne matkaa on reilu 40 kilometriä. Helmipöllö voi päätyä Valassaarille kuitenkin myös satojen kilometrien päästä.

Tiilitehtaanmäen kesätyöläiset

Syyskuu alku on tarjonnut hienoja retkisäitä. Aurinkoinen syyspäivä houkuttelee lähtemään Kristiinankaupungin Tiilitehtaanmäen maisemiin. Kaupungin kaduilta on lyhyt matka luontoon, jossa ihmisen jäljet näkyvät hienostuneessa muodossa.

Jokivarren polulla matka taittuu joutuisasti iltapäivän viime hetkinä. Jokivarsi houkuttelee oikaisemaan pellon laitaa, jota värittävät kukkivat jättipalsamit. Uuden riippusillan alla polskivat pikkukalat. Hieman isommat vonkaleet loiskuttavat vettä keskemmällä jokiuomaa.

Aurinkoinen iltapäivä vaihtuu nopeasti sumupilveen. Sumu pehmentää maiseman ja vie näkyvistä sähköjohtojen kaltaiset maisemahäiriöt. Samaan sumuun häviää lähipeltojen yllä kaarteleva merikotka.

Tiilitehtaanmäen laidunniityn maisemassa on syksyistä tunnelmaa. Keltainen valtaa alaa puiden lehdissä mutta katajat sävyt eivät vuodenaikojen muutosta hätkähdä. Niin jokivarren kuin hakamaankin pihlajat kantavat taipuisissa oksissaan raskasta marjalastia - syksyn marjalintuja odotellen.

Kesän aikana laidunniityllä on tehty ahkerasti töitä. Kesätyöläisten joukko on syönyt niityn antimia urakalla, joten maisema on mukavasti asutun näköinen. Pienen kuulostelun jälkeen kesätyöläiset löytyvät laitumen vastareunalta. Kesän urakka on pian hoidettu, joten hakamaan hiljenee syksyn vahvistaessa otettaan.

Pohjoislahden kierroksella luonnon juhlaa

Pitkän odotuksen jälkeen Kristiinankaupungin kainaloon on valmistumassa hieno retkireitti. Reitillä on poikkeuksellisen monipuolista luontoa ja hienoja maisemia.

Pohjoislahden ympäri kiertävät polut ovat olleet olemassa jo pitkään, mutta reitin on katkaissut Tiukanjoki. Nyt joen yli on valmistumassa hieno riippusilta Tiilitehtaanmäen laidalle. Sillan valmistumisen jälkeen Pohjoislahden ympäri kiertää noin kuuden kilometrin mittainen ympyräreitti.

Suuri osa reitistä kulkee Tiilitehtaanmäki-Pohjoislahti -luonnonsuojelualueella. Reitti kulkee myös kaupungin rantoja vanhan puukaupungin ruutukaavan laidalla, joten monipuoliset palvelut ovat käden ulottuvilla.

Reitille voi lähteä esimerkiksi luontopolun itäiseltä parkkipaikalta (vanhan hautausmaan vierestä) tai Pohjoislahden lintutornin parkkipaikalta. Itäiseltä parkkipaikalta reitti sukeltaa Teuvan/Tiukanjoen suiston reheviin rantaluhtiin. Jokirannasta reitti nousee hetkeksi Tiilitehtaanmäen perinnemaisemiin lammaslaitumen laidalle.

Toukokuun loppupuolen illalla maisema on heleän vihreä ja linnut laulavat komeasti mutta sääsket eivät ole vielä saapuneet juhliin. Tiilitehtaanmäen ja jokivarren poluilla kevät ja alkukesä ovat äänekkäitä, kun taitavat laulajat varaavat reviiriään.

Alueella pääsee kuulemaan myös yölaulajia huomattavan monipuolisesti. Polunvarren lajistoon kuuluvat muun muassa sirittäjä, mustapääkerttu, viitakerttunen, kultarinta ja ruisrääkkä.

Lammashaalta reitti kulkee komea sekametsän läpi takaisin jokivarteen nuotiopaikalle ja riippusillalle. Toukokuun lopulla riippusilta ja nuotiopaikan ympäristö ovat vielä viimeistelyä vailla, mutta reitin käyttöä keskeneräisyys ei haittaa.

Riippusilta vihitään käyttöön sunnuntaina 15.6.2014 klo 13-16, jolloin reitillä ja sillalla on monenlaista ohjelmaa ja tarjoilua (tarkempi ohjelma). Samana viikonloppuna Kristiinankaupungissa on Avoimet portit -tapahtuma.

Riippusillan ylityksen jälkeen maisema muuttuu synkäksi kuusikoksi, jonka keskellä polku mutkittelee mukavasti. Kuusikko avartuu hiljalleen polun palatessa takaisin reheviin rantalehtoihin. Pohjoislahden pohjoispuolen metsien puusto on monimuotoinen ja metsää elävöittävät myös lahopuut.

Metsäjakson lopulla reitti kiertää ylämaankarjan laitumen - kunhan eläimet saapuvat töihinsä. Pohjoislahden länsirannalla polku kulkee vajaan kilometrin ihan tien tuntumassa, mutta lahden rannalle rakennetulla polulla voisi kuvitella olevansa syvällä luonnon keskellä.

Rantapolulta avautuu muutama hieno näkymä lahdelle, josta voi löytää hanhia, sorsia, kurkia tai harmaahaikaroita. Hieman korkeammalta lahden maisemia pääsee katsomaan Pohjoislahden uusitusta lintutornista, jonne mahtuu aiempaa useampi ihminen katsomaan lintuja yhtä aikaa.

Lintutornilta luontopolun lähtöpaikalle voi kävellä Pohjoislahden rantanurmikon ja Pitkänsillan kautta. Reitin viimeisillä metreillä voi käydä tutustumassa vanhan hautausmaan tunnelmaan.

Mikäli kuntoa riittää hieman enemmän, niin reittiin saa lisää kulttuuria kiertämällä Pitkällesillalle Kristiinankaupungin puutalojen reunustamien katujen kautta. Kaupunkireitin kiintopisteiksi voi ottaa esimerkiksi Myllykallion, Ulrika Eleonoran kirkon ja Kissanpiiskaajankujan.

Mikäli eväiden kantaminen tuntuu liian raskaalta, niin apua löytyy kaupungin kahviloista tai ravintoloista. Pohjoislahden kierros kuuluu ehdottomasti retkireittien helmiin, vaikka vertailukohtaa laajentaisi eteläiseltä Pohjanmaalta paljon kauemmas.
.

Kristiinankaupungin kainalossa

Kristiinankaupungin kainalossa on monipuolinen luontokohde. Luontoliikkujan syyslenkki päätti sesongin tutustumalla Pohjoislahden luontopolkuun marraskuun alkupuolella.

Lauhan syksyn jälkeen maisemasta ei löydy lähestyvän talven merkkejä. Jäätä on turha etsiä. Keväisin lintujen kansoittamalla Pohjoislahdella on niukasti elämää: muutama sinisorsa ja isokoskeloita.

Pohjoislahden retkeilyvarustusta on kunnostettu tänä vuonna. Merikadun päässä sijaitseva lintutorni on rakennettu uusiksi ja viereen on tehty parkkipaikka. Uutta on luontopolun alkaminen lintutornilta.

Pohjoislahden ympäristössä on Metsähallituksen hoidossa 16 neliökilometrin laajuinen Tiilitehtaanmäen-Pohjoislahden luonnonsuojelualue. Alue ulottuu kaupungin vanhan ruutukaavan tuntumaan. Alueesta on tehty myös karttaesite.

Pohjoislahden luontopolku on pohjustettu murskeella, joten liukkaiden pitkosten määrä on jäänyt vähäiseksi. Osa vanhoista pitkoksista on korvattu uusilla muovisilla versioilla. Muovipitkokset ovat hieman kevytrakenteisen oloiset, mutta liukkaus ei niillä kiusaa.

Pohjoislahden luontopolun yksi haara oikaisee kesäisen laitumen poikki. Polun varressa on reheviä rantametsiä, joissa on suuria havupuita, tiheää lehtipuustoa ja paljon lahopuuta. Erilaiset sienet, käävät, sammalet ja jäkälät näyttävät viihtyvän metsässä hyvin.







Pohjoislahden luontopolku ulottuu Teuvanjoelle, jota kutsutaan täällä alajuoksulla Tiukanjoeksi. Syyssateiden vedet innostavat joen virtaamaan vauhdilla, joten kosken yli ei ole tarjolla askelkiviä. Reitin ainoa nuotiopaikka on Tiilitehtaanmäen puolella eli joen toisella puolella. Joudumme tyytymään omaan nuotioon, jotta eväät eivät jää syömättä.

Rannoilla on työmaa, jossa on saatu aikaiseksi joen ylittävän riippusillan perustukset. Tulevana keväänä koko Pohjoislahden ympäri pääsee kiertämään monipuolisen lenkin.

Soldatin poluilla

Luontoliikkujan syyslenkki aloitti lokakuun Kristiinankaupungin metsissä. Kaupungin kaakkoiskulmalle Uttermossaan ohjaavat Soldatin viitat. Viittojen opastamana löytyy myös monipuolisuudellaan yllättävä luontopolku.

Uttermossan luontopolku alkaa Uttermossasta Kärjenkoskelle vievän tien varresta, jossa on hyvä parkkipaikka. Luontopolulle johdattaa portti ja lyhyt lankkupolku, jonka voi kiertää myös pyörätuolilla, lastenvaunuilla tai rollaattorilla.

Varsinaisen luontopolun alkumatka kulkee hienosti mutkittelevan, pienen Töniluoman varressa. Puronvarren lähimetsä on suojeltu ympäristötukialueena eli metsälain kymppipykälän mukaisesti. Purolla on tehty kahtena kesänä talkoilla kunnostustöitä, joilla on pyritty parantamaan purotaimenen ja jokiravun elinympäristöä. Sopivalla kelillä taimenet voivat näyttäytyä myös polulla kulkijalle.

Vajaan kilometrin puronvarsitaipaleen jälkeen polku haarautuu reilun neljän kilometrin mittaiseksi ympyrälenkiksi. Puronvartta voi jatkaa Tönijärven suuntaan tai vaihtoehtoisesti lenkin voi kiertää Ristikallion ja Soldatin männiköiden kautta.

Männiköiden läpi kuljetaan Soldatin soratietä, joka päättyy Soldatin torpan pihapiiriin. Soldat on tilausperiaatteella toimiva matkailukohde, jossa on ravintola, sauna, majoitusta ja muita matkailupalveluita. Kohde on Nummelan pariskunnan valtakuntaa, jossa isäntä Raimo tunnetaan myös valtakunnan kylähullun tittelin entisenä kantajana.

Soldatin torppa on Tönijärven rannan tuntumassa, jossa karu männikkö vaihtuu rehevään rantamaisemaan. Luontopolku jatkaa torpalta järven rantaan ja rantasuon pitkoksille. Pitkokset ovat paikoin sammaleiden valloittamat, mutta ainakin normaalilla vedenkorkeudella hyvin kuljettavissa sopivilla kengillä. Syksyisin pitkosten vierestä voi löytää karpaloita.

 

Tönijärven rantojen jäädessä taakse polku ylittää karuja avokallioita ennen sukeltamistaan takaisin virtaavan veden tuntumaan. Polkua ympäröivät tiheät metsät saavat metsän tuntumaan melkein erämaalta.

Reitti on merkitty hyvin, mutta tulvat ovat rikkoneet järven rantapitkoksia. Syksyllä 2013 reitin varressa ei ollut nuotiopaikkaa, mutta puutteen korjaamiseksi on vireillä suunnitelmia.