Parran kupeilla

Teuvan Parran maisemat ovat aktiiviliikkujien suosiossa. Alueella on pitkiä reitistöjä, joiden suunnittelu on lähtenyt erityisesti talvikäytöstä. Reitit ja rakenteet palvelevat kuitenkin myös sulan maan aikaan liikkuvia.

Luontoliikkujan syyslenkki otti suunnan Parran reiteille lokakuun lopulla. Reilumman sateen jäljiltä tihkutteleva sade piti ilman raikkaana ja maisemat utuisina.

Pihlajien reilu sato värittää syysmaisemaa. Tarkempi tutkiminen osoittaa, että aika moni marja on jo kertaalleen syöty. Osa linnuista tyytyy siemeneen kun toiset lajit syövät vain marjan pehmeän hedelmälihan.

Päivän lenkki kiertää Parran rinteitä leveillä ulkoilu-urilla. Leveillä poluilla rinnakkain kävellessä juttelu soljuu vaivattomasti, vaikka metsä ja luonto jäävät hieman etäisemmäksi.

Eväiden syöntiin sopiva suoja löytyy laskettelurinteen alta. Talven odotuksesta kertoi rinnekoneen siirtyminen valmiusasemiin.

Parran ydinalueen mielenkiintoisimmat maisemat löytyvät korkealta. Laskettelurinteen huipulta näkee kauas, mikäli keli on selkeä. Utuisella säällä pääsee ihailemaan lähiharjanteiden muotoja.

Parran luonnontilaisella laella on laaja kivipelto, jonka laidalla on taukopaikaksi sopiva laavu. Laavun vieressä on valaistu kuntorata, joten paikalla näkee retkeillä hieman pimeämmälläkin säällä.

Kivipellon laidalla on Teuvan vanhin puu. Kilpikaarnaisen männyn lukuisat arvet kertovat kairanpuraisuista. Lastuista männyn iäksi on määritetty noin 400 vuotta. Noiden vuosien aikana lähikankailla on ehtinyt kulkea useampi metsäpalo.

Parran eteläpuolen matkailukeskuksessa uimalammet ovat hiljaisia. Uimaan ei ole eksynyt edes yksittäistä vesilintua. Avantouimaritkaan eivät ole vielä paikalla, vaikka pakkaspäivien jäljiltä lampien laidoilla on kevyet jääreunukset.