lauantai 21. syyskuuta 2013

Meteoriittikraatterin kurjet

Luontoliikkujan syyslenkki suuntasi syksyn ensimmäisen retken yhdelle Suomen komeimmista kraattereista. Vaasan Söderfjärden on myös kurkien tärkeimpiä syksyisiä levähdyspaikkoja Suomessa. Alueella on paljon mielenkiintoista luontoa ja kulttuuria. Ensimmäinen syyslenkki otettiin kevyesti, joten liikunta jäi varsin kevyeksi.

Verryttelyksi tehtiin pieni patikointi Öjbergetin poluille. Öjbergetillä on kuntoratoja ja lasketturinne, mutta myös mielenkiintoinen luontopolku. Luontopolulle pääsee helpoiten hiihtokeskuksen pihasta, mutta me jätimme laskettelurinteen kiipeämisen väliin kiertämällä maastoon takakautta.

Öjbergetin luontopolun varressa on esimerkiksi kivipelto ja kivikautinen leiripaikka sekä monimuotoista luontoa. Öjbergetin kalliot ovat osa Söderfjärdenin meteoriittikraatteria ympäröivää kalliokehää. Luontopolusta on tehty hieno opasvihkonen.

Laskettelurinteen päällä sijaitsevasta näkötornista avautuu hieno näkymä peltojen hallitsemalle pyöreälle kraatterille. Lisäksi tornista näkee Vaasan kaupungin rantoja ja lähisaariston lomasta kappaleen merta. Uusinta uutta maisemassa on Suomen suurimpiin kuuluva tuulivoimala. Voimalan lapojen kärjet pyyhkäisevät ylimmillään 184 metrin korkeudessa.

Retken nähtävyyksiin kuului vierailu Söderfjärdenin pumppuasemalla ja sen naapurissa sijaitsevalla lintutornilla. Söderfjärden on ollut Suomen suurimpia kuivatushankkeita. Peltoalueen matalimmat osat ovat yhä merenpintaa alempana, joten pumput tekevät työtä edelleen. Peltoaluetta aikoinaan hallinnut latomeri on lähes hävinnyt, mutta laaja peltoalue on itsessään vahva maisemaelementti.

Söderfjärdenin tärkein nähtävyys on kurkien iltalento. Syyskuun toiseksi viimeisenä viikonloppuna pelloilta laskettiin syksyn 2013 suurimmat kurkimäärät. Syyslenkin retkeilijöille nähtävää tarjosi noin 5000 kurjen siirtyminen pelloilta saariston yöpymispaikoille reilun tunnin kuluessa. Parhaina hetkinä taivaalla oli aikamoinen ruuhka.

Söderfjärdenille kerääntyy kurkia laajalta alueelta. Osa kurjista lentää ruokailemaan pelloille Merenkurkun yli Ruotsista. Syksyn tankkauskaudella kurjet ruokailevat päivän pelloilla ja siirtyvät yöpymään saariston luodoille jopa muutaman kymmenen kilometrin päähän. Yön jälkeen kurjet palaavat pelloille aamulennollaan. Kurkipellot hiljentyvät yleensä lokakuun alkupuolen aikana.

Kiivaimpien kurkirientojen rauhoituttua iltaa jatkettiin hetki Sundomin kyläyhdistyksen Meteoriihellä, jossa kerrotaan monipuolisesti Söderfjärdenin luonnosta. Syyslenkkiläiset eivät olleet paikan ainoat illanviettäjät, sillä riihen avoimet ovet houkuttelivat paikalle runsaasti ihmisiä katsomaan kurkien iltalentoa sekä tutustumaan riihen näyttelyihin. Riihen varustukseen kuuluu esimerkiksi paikallisen tähtitieteellisen yhdistyksen observatorio.

Riihen pihassa on myös lintutorni, josta peltoja riittää joka suuntaan yli parin kilometrin verran. Kraatterin kolmesta lintu- ja näkötornista saa mukavan kokonaiskuvan alueen maisemista. Peltotiet tarjoavat mahdollisuuden kiertää maisemaa myös jalkaisin. Autot saa pysäköidä peltoteillä vain merkityille paikoille.


2 kommenttia:

  1. Tämä oli hieno retki ja kurkien iltalento tosi vaikuttavaa! Tuossa alimmassa kuvassa taitaa olla pari nuorta kurkea vai voiko ne erottaa pään hieman vaaleammasta värityksestä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuorten kurkien päästä puuttuvat mustavalkoiset kuviot, sillä ensimmäisenä syksynä kurkien pää on ruskea. Lentävistä parvista kuuluva vaimea piipitys on nuorten lintujen ääniä, sillä kunnon huudot vaativat oman harjoittelunsa.

      Poista